Lasten suruadresseista on kuulema pulaa..

Yhden tekemäni ja täälläki postaamani adressin perusteella sain viestiä, että lasten suruadresseista on pulaa, että niitä ei kauheesti ole.. Kysyttiin, josko voisin tehdä vaikka pari malliksi, niin hän vois esittää asian heen yhdistyksesä korkeemmalle taholle.

No, voinhan mää tottakai.

Valitettava tosiasia kun on, että meitä menehtyy ihan vauvasta vaariin, iästä riippumatta. Ja jos elämää on takana vain muutama vuosi, kuukausi tai jopa päivä, niin ihan kaikke suruvärssytkään ei oikein osu, eikä kuvatkaan.

No, minäpä sitte jotaki tein.. Nää kyseiset yksilöt on nyt siellä matkallaan, mutta jos tarvetta ilmenee, niin viestiä vain, niin teen kyllä. Tekstiin ja väreihinkin voit vaikuttaa! (sama juttu toki myös muiden adressien ja korttienki kohdalla)

 

Ajatus oli, et toi värillinen kartonki ois semmonen vanhan roosan värinen. Mut kirjakaupasa ei ollu, joten oli tyytyminen vaaleenpunaseen.

Adressin pohja on vaaleen harmahtava.

 

 

Täsä vähä eri malli, saman tyylinen ko aiemmin tekemäni adressit. Mut toi värillinen kartonki on aika vaalea sininen. 

 

 

Semmosia tällä kertaa. Vaikka niin kovin toivoiski, ettei tämmösille ois ikinä kellään tarvetta.

 

 

 



Suruadressi

Muutama viikko sitte äite tartti taas miehelle sopivaa adressia.

Tein sitte samantien kaks samanlaista, eli tämä toinen joka näkyy kuvisa, on vapaana.

 

Vaaleenharmaa pohja,sininen kartonki, jossa leimaukset.

Tekstin leimasin samaiselle siniselle, kiinnitin sen mustalle kartongille jotta sain siihen kehykset ja se sitte kiinni korttiin. Reunasa musta 3mm satiininauha jossa hopeiset reunat.

Kuvasa toi sininen on kirkkaampi, ku mitä se on oikeesti.
Ja koko on A4.

 

 

 



Hiukka erilainen adressi..

Taas kerran tuli äitelle tarve saada adressi..

Samaa linjaa, mutta halusin kuitenki vähä jottain erilaista..

 

Pohja on tälläkin kertaa oikein vaalean harmaa

ja väriksi muuten valitsin sinisen.

Reunan leimasin erilaisella kiekuralla ja tällä kertaa leimasin myös ristin.

Teksti on sama kuin aiemmissakin.

Nyt mulla oli tuommosta 3mm leveää mustaa satiininauhaa, jossa on molemmisa reunoisa hopeaa, joten laitoin siitä nauhan adressiin.

 

 

 

 

Liisa

Ystävän äidin muistoksi

Yön pimeinä tunteina viimeistelin vielä tuon adressin.

En mä mitenkään viime tippaan sitä jättänyt, hautajaiset on tänään.

Jostain syystä vaan siirsin ja siirsin sen tekemistä,

mutta nyt se oli pakko sitte jo tehdä.

 

Samalla kaavalla kuin aiemmatkin.

Se on erona, että toi pohja ei oo valkoinen vaan tuommonen vaaleenharmaa.

Jotenkin toi näytti - ja näyttää edelleen - mun mielestä paremmalta.

Ja arvatkaas muistinko kuvata sisältä ennen tekstaamista?

Oikein! En muistanu! Mutta kuvasin nyt silti, ja suttasin sitte nimet.

 

 

 

 

Kolmeen adressiin on tossa vielä pohjat valmiina, niin ne pitää josain vaiheesa vielä tehdä.

Nyt ei kumminkaan oo just tarvetta, ni täytyy kattella jos keksis niihin sit jotain uutta.

 

 

 

Liisa

 

Ensimmäiset suruadressit

Äite kysy tosa muutama päivä sitte, että saisinko tehtyy ihan normikokosen - siis A4 - adressin, tai oikeestaan kaks.. Totesin, että en tiiä vielä, mutta ainaki kokkeilen.

Nämä onkin ne haasteelliset 'kortit' joista jo mainitsin aiemmin.. ne jotka unohdin kuvata, mutta äite käytti ne mulla kaupalla kuvattavana. Sisältä en ottanu kuvaa, ku niisä oli jo tekstattu nimet, mutta tosa on yks vastaava viä tulosa niin kuvaan sen sitte sisältä ennen ku tekstaan sen.

 

Taas kerran pähkäilin ja tuumailin ja tutkailin leimasin valikoimaani. Katoin muutamankin vaihtoehdon, mutta päädyin lopulta tohon kiekuraan, kun se oli just passelin kokonen - mahtu sopivasti kolme kuvioo päällekkäin tonne toiseen reunaan.

Rististä tein kaavan ruutupaperille ja sitte leikkasin tuan kortin ristin hopeisesta röpökartongista.

Tekstin leimasin samalla mustalla versa finella ku nuo koukerotkin.

Mitään nauhoja näisä ei oo, ku semmosta varsinaista tupsunyöriä mulla ei ollu, ja tuo nauha mitä mulla oli niin ei suostunu pysyyn solmusa.. enkä halunnu niitä sotkee millään liimalla kumminka.

 

Tämmöset nää ny sit on, samalla kaavalla, ton kannen kartongin väri vaan vaihtuu.

Teksti kuuluu näin:

Hänen hyvä nyt olla on,

uni kaunis ja loputon.

LÄMMIN OSANOTTO

 

 

 

 

Saapi kommentoida! Mitä olet mieltä ensimmäisistä adresseistani?

 

 

Liisa