Siittä se ajatus sitte lähti..

..mää nähkääs tarttein työkassin.

Enkä halunnu ostaa ko tulosa oli.. hmm.. tilaisuus josta kertoilen teille sit tarkemmin seuraavasa postauksesa.. :D

Mut nii.. se työkassi..

Jostain joskus kotio rehasin farkut, mikkä oli parhaat päivänsä nähneet.. lahkeensuut repsotti ja takajalan kohdalta ne oli ihan revenny.

Ei muuta ko ensin saksia ja ratkojaa.. sen jälkeen vähä ompeluskonetta ja tämmönen siittä sitte tuli..

Nua napit ompelin lähinnä huvin ja urheilun vuoks, tosin sisäpuolella on tohon tikkiin kiinnitetty taskun kulmat ettei ne repsottele tua kassin sisällä.. :) 

Ton pikkusen taskun nappilenksuun on hyvä ripustaa aukkulasit roikkuun.. 

Sankan ompelin lahkeista ja käytin hyväks tuan tikatun sauman, ko se näyttää niin kivalta.. :) 

Semmonen se ny sit on. Tosin tua taitaa lähtee kirpparille myyntiin, ko sattuneesta syystä ny on toisenlaista kassia töisäki kuskattavaks.. :D

Vaikka tosta tykkäänki ni jostain on P A K K O luopua...

Hui, uusia nimiä näky kokonaista NELJÄ! Ihanaa! Tervetuloa uudet ihanat nurkkailijat Susu, Hiipi, Tuija ja Elina Loimupalo :D 

IIK, hiiriä!!

Viime viikolla isäntä soitti töistä päästyään, et ystävämme J oli kyselly, josko mää lyhentäsin hänen farkut. Fiksuna miehenä ukko tietysti lupas ja soitti mulle ilmottaakseen asiasta. :D

Pöksyistä jäi pätkät ja ne unohtu tohon pöydälle..

 

Sit tuli mieleeni, et niistä vois tehä kisuille hiiret.. 

 

Paulettelta  sain joskus kaavatki tämmösiin hiiriin, mut arvakkaas löysinkö niitä ny..? Oikein, en löytäny.. Niinpä järkeilin ja muistelin ja kurkein Pauletten kuvista vinkkiä ja leikkelin nää ihan omasta päästä.. tai siis housunpuntista.. :D

 

Toisen hiiren korvat on oikeinpäin, toisen nurinpäin, ni eivät oo ihan samanlaiset. Hännät leikattu jostain vanhasta housujen nyöristä.. 

 

 

Misä lie hiiret nyt, niitten kans on menty ympäri pirttiä kaikkien kuuden kissan toimesta oikein urakalla. Täytys varmaan tehä lissää hiiriä, et ois jokaselle omansa.. :D

 

 

 



Sisustuksellisia aarteita..

Vielähän täsä on ihan sekasin Nellin menetyksen jälkeen, mut elämä jatkuu..

Ikävä on kova ja tänään taas tuli postin mukana (eläinlääkärin lasku) muistutus siitä, ettei rakasta enää oo.

 

Onneks on näitä muita murusia joita saa helliä..

 

*Taasko sää heilut sen loota kans?*

 

*Tua pöydällä on varmaan jottain hyvvää..* 

 

*Yritän mennä piiloon tänne lakanan alle..* 

 

*Ethän nää mua...* 

 

*Ääh.. ei tää piilottelu onnistu..* 

 

*Ei tartte tulla noin liki..* 

 

 

Nii.. kuten otsikosa on, ni niitä aarteita.. Mummulasta oon pelastanu noi ihanat nojatuolit.. Mää niin tykkään niistä! <3 

 

Isännän synttäreitä ko viikonloppuna juhlittiin ni kaverin muksut kilju olkkarisa et täälä on kauheesti leluja.. mää ihmettelin et häh..

Mut olihan siä.. tai on viäki.. mun vanhoja.. ihania lapsuuden muistoja ja aarteita.. 

(Noitten lisäks oli vanha puhelin ja soittopeli, mistä ny en ottanu kuvaa.. koitan muistaa josain vaiheesa näyttää neki.. :) )

 

..aarteet majailee pappan tyköö pelastamani ikivanhan ruuvipenkin päällä.. laatteella olevat jakkarat on jostain joskus saatu/löydetty, en muista enää mistä.. 

 

Isä virnuili, et voi harmi kunnei hän tajunnu tota ruuvipenkkiä ottaa.. hah.. se ny ei ton päälle sisustusmielesä ymmärrä yhtikäs mitään.. :D Mut kattokaa ny kuin hieno!  

 

Yks tommonen rautanen piikki on tallesa ja paikallaan.. 

 

TV-tasosta sain idean aikaa sitte ko mummun nurkisa törmäsin vanhaan leipälautaan.. Setältä sain kaks jakkaraa, jotka oli ihanan turkoosit väriltään, mut maali rapisi niistä ni ne oli pakko raapia puhtaaks.. En kumminka halunnu niitä maalata ja paikotellen niisä viä näkkyy maalin jäämiäki.

Kovin sisustuksellinen toi päälinen ei nyt oo, mut väliäkö hällä, nappasin kuvan ko kameran kans heiluin.. :)

Nahkanen istuinpalli on mummulan peruja... 

 

..ja tän aarteen mummu käski viedä kierrätykseen!! No en vieny! Enkä vie! :D 

 

 

Et semmosta tällä kertaa.. Joku vakkareistaki on näköjään kyllästyny mun horinoihin, ko on poistunu paikalta..

Nii.. sinä surullisena päivänä, 15.10, blogini täytti vuoden. Koitan saada ton arvontajutun aikaseks lähipäivinä, eli pysykäähän kuulolla..

 

 



Olipa kerran valkoinen vauvan tyynyliina...

...jonka joku nimeltä mainitsematon pesi vahinkosa tummien vaatteitten joukosa..

Ja lopputulos oli sitte tämä.....

 

Mielesä kävi pariinki otteeseen, et tuuppaan suoraan roskiin koko liinan. Mut ko se oli kumminki ihan ehjä ja toi pitsi niiiin kaunis. (ei se kyl ihan noin sinertävä oo livenä, kuva hämää)

Sitä sit ko siinä pyörittelin, ni tuli mieleen et sehän on ihan kassin mallinen...

Siittä se ajatus sitte lähti..

 

Ja täsä on lopputulos.. 

 

Pinkin silkkinauhan vaihdoin mustaan satiininauhaan.. 

 

Kantohihnaks väreihin sopivaa vaaleenvihertävää ripsinauhaa.. 

 

Vuori uudesta valkosesta puuvillakankaasta, jota oli semmonen jämäsuiru.. 

 

Taakse pieni muotovekki, eikä muuta.. 

 

 

Kassista tuli mun mielestä kiva, ehkä himpun kesänen, mut tuleehan se kesä taas ens vuonnaki!

Sitä en tiiä, et mitä sillä tekisin, ko kasseja on muutenki kaikki nurkat väärällään.. joten kassi on kaupan!  Tyynyliina siis käytetty/kierrätetty (pesun jälkeinen), vuorikangas ja päälle ommeltu kukkakangas, sekä hihna uutta tavaraa. :)

 

 

 



Pringles törpäkön uusi elämä

Viime viikonloppuna meille tuli pari ystävää apuun.

Navettaan tartti tehdä uus laate ja sen lisäks raivata pari kuistia.. siirrellä huonekaluja eessuntaassun mm... :D

No, toinen apumies toi mukanaan purkin pringlesejä. Mää sit heti ilmotin, et ko purkki on tyhjä ni mää tahtosin sen. Katto se mua vissiin vähä pää kallellaan, mut sano sit että no syökää se tyhjäks. :P

Kyl se siinä sit tyhjeni ja mää sain purkin.

Tää samainen J tiesi kertoo, et yhteinen ystävämme (tuttavamme keikkumarallellei) V oli ostanu josain vaiheesa jonku tarjoussatsin vastaavisa purkeisa olevia taffeleita.

Mää sit tietysti heti heti heti V:lle viestiä et ällös hävitä niitä purkkeja et mää haluan ne. Ja mää sain ne..

Eli nää..

 

Taffelit on vähä matalampia ko pringlesi, muttei se tahtia haittaa..

Kaikki neljä mää suhuttelin mattamustaks samalla ko ukko grillas..

 

Ja kaks näyttää ny tältä.. 

 

Tekstit maalasin sabluunan läpi valkosella akryylimaalilla.

Toiseen siis kertyy hirrrrmusia rahasummia (hah) ja toiseen vanhat patterit. :D

Näihin en tän kummempia koristuksia halunnu, tekstit riittää.

Kaks vartoo tosa viä jatkojalostusta, ko en päässy viä itteni kans ihan täysin yhteisymmärrykseen et mitä näihin ensimmäisiin ny sit haluan.. ko viä näitä ei oo enempää..

Vaikka ilmotin kyl, et jatkosa ko näitä syötte, ni purkit sit meille..

 

 

Tervetulleeksi saan toivotella jo 91. vakkarikurkkijani, eli tervetuloa Riitta! :)

 

 



Viinin juojia?

Ihan pikasesti nyt kyselen, ko tuli mieleen..

onkos siä ruudun toisella puolella viinin juojia?

Ei.. ennoo teille viiniä antamasa..

..mut aattelin, et jos niitä korkki-korkkeja jolleki kertyy, eikä oo niille käyttöö, ni vois tarjota mulle.. :)

Me ei juoda viiniä, eikä oikein lähipiirisäkä oo viinittelijöitä.

Kirppiksilläki oon koittanu pittää silmät auki, mut ei oo siäkä tullu vastaan. :(

 

Jos siis sulta löytyy tai törmäät josain kirppiksellä halpoihin korkkeihin, ni viestiä tulemaan:

kamarinnurkasa(at)gmail.com

 

Kiitos ja hei, mää lähden kummilikan ja äitinsä kans ettimään likalle kenkiä.. :)

 

 

 



Kaikkee sitä pöhkön mieli tekkee.. :D

Ihan ekana tervetuloa uudet vakkarikurkkijani Cheri ja Korttikeiju !

Teitä on jo huimat 60!!

Ja 6000 lähtenee kurkkauksisa.. huh..

Nii.. ja 6kk ikää kohta blogilla.

Mistä näitä kutosia oikein puskee??

Arvontaaki oon jo vähä suunnitellu.. että semmostaki sit varmaan lähiaikoina tulosa..

 

Mutta nii.. asiaan..

Näitä puski kans.. ei kuutta, vaan neljätoista!

 

Vanhoja perunalaatikoita!

Noita ihania turkooseja on kaheksan ja muita sit seittemän.

Enhän mää noita kaikkia itte tarvii.. kai... ehkä.. :P

Mut kertokaas joku, et mitä tommoset maksaa?

Saatan jopa harkita luopuvani osasta.. ehkä.. :D

Jos maltan....

 

 

 

 



Rikkoutuneen vetoketjun uusi elämä

Äiten talvitakista meni vetoketju rikki ja mää lupasin koittaa sen vaihtaa..

Sain mää sen vaihdettua ja sit rupesin miettii, et mitä sillä rikkinäisellä vetskarilla vois tehdä..

Pyörittelin ja mietin.. pyörittelin taas..

..pyörittelin siinä mukana nauhaa ja mietin..

Ei se toimis..

Mut sit muistin, et mulla on josain vinokanttia, ettin sen ja pyörittelin taas..

 

Vähä täytyy viä miettiä ja pyöritellä seuraavaa.. tai muuten loppuu ompelukoneen neulat nopeesti kesken.. :)

 

Mut tämmönen siittä ny sit tuli..

 

Vinokantti on uutta, samoin niskan turvalukko ja karabiinilukko.

Avainnauhan pituus niskasta lukon kärkeen 68cm.

 

Tämäkin on vapaana.

 

 

Liisa